Jaapa jaa, taas näitä neropatteja. Aamusella yksi ei-mies-autoilija yritti rasauttaa uukkarin kylkeeni. Vaikea eritellä hänen motiivejaan. En kyllä itsekään aina mikään enkeli ole, ja täytyy yrittää vastakin ryhdistäytyä.

Kiitos vain Tieliikelaitokselle, tai kuka sitten onkaan lanseerannut tietoiskun "Vilkun käyttö? -Se on kyllä vaikeeta. -Tosi vaikeeta." Sillä pelastan itseni hiiltymästä monta kertaa automatkan aikana.

Mutta sitten nämä ruuhkat. Tunnettua on, että Tampereen eteläinen ohitustie on ruuhkainen tietöiden vuoksi. Mutta ei vain sen. Oma lukunsa ovat nämä jonossakiilaajat. Kun pitää vielä kaistan loputtuakin survoutua sinne liikenteen lomaan. Kun ne menee niin hitaasti. Niinpä niin, sehän juuri auttaa asiaa, kun liikenne siellä edessä on puurona kilometrin matkalta. On oleellista, onko edessä kaksi autoa enemmän vai vähemmän. Siihen se kyllä vaikuttaa, miten takanatulevat joutuvat jarruttelemaan tehdäkseen tilaa kiilarille. Ja siihen, että moni muukin alkaa harkita kiilaamista. No, siitä saatte karmanne, minä en siitä ensi viikon jälkeen ajele.

Mikä lie paha karma iskee sitten Hervantaan päin ajellessa. Mistä johtuu, että aina - AINA - Karkunvuoren tunnelin ja Hervannan liittymän välillä on letka autoja, jotka köröttelevät kahdeksaakymppiä metrin välein toisistaan? Ymmärrän tilanteen, että siinä ei ehdi enää ohittaa ennen liittymää ja siksi liitytään jonoon, mutta miksi a) olemattomat turvavälit ja b) letka JATKAA Hervannan liittymän ohi?