FYMin muutoshaaste päättyi perjantaina. Kirjoitin päätösesseen ja lähetin kuvat, jotka olivat tietysti vähän pulskemmat kuin aloituskuvat. Ryhti oli kuitenkin muuttunut (tai poseeraustekniikka), joten vyötärönseudulla näkyi jotain positiivista. Joka tapauksessa ilman haastetta paino voisi huidella ties missä.

Otin tähän loppuun neljän viikon skarppauksen ja jätin alkoholin - ja jätin uudelleen kahvin, jota oli alkanut taas mennä päivittäin. Ja kun alkoholia ei näköjään tarvitse mihinkään, päätin jättää sen loppuvuodeksi samaa kyytiä. Se voi kyllä tehdä tiukkaa, mutta mainitsin asiasta äidilleni, joten pidetään nyt sitten siitä kiinni.

Mutta ei haasteesta ihan tyhjin käsin selvitty. Tuli kyllä harvinaisen selväksi, miltä tuntuu, kun syö väärin, ja miltä tuntuu, kun syö oikein. Viikonloppukin piti mähmätä jos jotakin, ja edelleen on suussa ällöttävä sokerin tahmeus. Parikin päivää oikein syöden tuntuu selvästi hoikemmalta ja kaikin puolin mukavammalta. Jopa musiikki kuulostaa paremmalta. Ja sitä paitsi, jos nyt tuleekin syötyä joskus enemmän, niin hei, se oli äsken, ja sitten taas paremmin eväin eteenpäin. Kyllä joulun suklaarasiat jo kiiltelevät silmissä ;)