Loppuviikko ei nyt ole mennyt ihan putkeen, seminaarimatkan ruoat olivat vähän liiankin maittavia. Perjantaille en jaksanut keksiä kunnon ruokaa vaan syötiin kinkkutoasteja, ja siitä on vielä tälle päivälle jäänyt ähky. Äh!

Yhtään ei helpottanut, että käytiin anopin nimipäiväkahveilla tänään. Kakku oli herkullista! Mutta illalla sitten kuhaa ja parsakaalia, huomenna vähän tymäkämmin lihakääryleitä ja perunamuusia.

Pääsin kuitenkin eilen salille, edellisenä iltana arvelin, että tarvitsen unta. Ja ylikunto on nyt turha pelko, muistin ja ymmärsin vihdoin, että ohjelmassa lukee, että supersettien välillä kuuluu pitää minuutin tauko. Vaikutus on yllättävä. Ja ihan turhaan murehdin, etten jaksaa polkea intervalleja tarpeeksi kovaa: jos hiki valuu maahan saakka, lienee intensiteetti kuitenkin ihan riittävä. Hankalaa, kun pyörässä ei ole säädöissä asteikkoa, niin sitä sitten aina polkee vähän tuntuman mukaan.