Viikonloppu hurahti hurvittelujen merkeissä. Ei hätää, ehdin kuitenkin pelata sählyä (kevyttä) ja opetella salsaa (myös melko kevyttä). Olin viettämässä ystäväni polttareita. Päivä sujui ruokailujenkin suhteen hyvin, minulla oli omia eväitä varmuuden vuoksi mukana (pähkinöitä lähinnä). Illallisella kyllä sitten meni plörinäksi. Pääruoka oli ihan oikeaoppista, mutta pitikin ottaa sama menu kuin muilla, alkupalojen texmex oli kyllä ihan vihoviimeistä kuraa (ilman tätä dieettiäkin). Vähän maistelin friteerattuja hirvityksiä. Mutta tästä jatketaan eikä piitata ravintonatseista.

Odottelen kyllä kovasti, että saan maitotuotteet takaisin ruokavalioon. Ja ruisleivän. Muulla nyt ei ole niin väliä. Puoliso oli ostanut jotain kuolettavan ihania uusia ruisleipiä perjantaina. Tavallisesti en ole ruisleipien perään ihan näin paljon, mutta nyt...lääh!

Puoliso sai viime viikolla hyödynnettyä heikon hetkeni. Hän on esittänyt, että talviliikunnan ylläpitoon pitäisi hankkia joko kuntopyörä tai Wii Fit. Sain jo kerran siirrettyä hankkeen tarveharkinnan syksyyn, mutta Wii Fit oli nyt sitten saatava. Se on oikeastaan aika kiva, eipä sillä. Onnistuin eilen hilaamaan kuntotestin perusteella lasketun ikäni 27 vuoteen, mikä tietysti hivelee. Ja painokin on vajaassa viikossa pudonnut kilon, hyvä hyvä. Parasta ehkä kuitenkin on se, että vehje huomasi, että painopisteeni on hiukan liian oikealla ja takana, eli yritän nyt seistä tasaisemmin molemmilla jaloilla ja korjata asentoa hieman eteenpäin. On ihan totta, että selkäni on turhan notko, joten katsotaan, muuttuuko tilanne.