Päivä on mennyt aika tasaiseen. Vähän pääsi nälkä taas yllättämään, kun en suunnitellut päivää riittävän hyvin, mutta sellaista sattuu. Omatekoinen jugurtti on kiinteää, hieman juoksettunutta, mutta hyvää. Hieman finniä pukkaa naamasta ulos, olisiko se nyt haitallisten aineiden poistumista? En jaksa usko, mutta katsotaan nyt.

Iltapalaksi valmistin sovellettuja lettuja (muut saivat normaaleja): munaa, kauramaitoa (jota ei sitten saisikaan juoda, sillä siinä on pahaa kasviöljyä), kauralesettä, muusattua perunaa ja pähkinänmurut pussin pohjalta. Päälle makeuttamatonta omenasosetta. Nam! Viime kesänä keitin kaikki käsiini saamani omenat soseeksi ja pakastin, eikä niihin sokeria kaipaakaan. Tai jos kaipaa, niin siitä vaan lusikalla. Mansikatkin pakastin sokeritta (ne on syöty jo puoli vuotta sitten). Anoppi antoi itsepoimimiaan vadelmia, joissa on "ihan pikkuisen" sokeria - ts. kunkin vadelman ympärillä on selvä sokerikerros. Appi lupasi puolukkaa, ja järkytys oli kova kun se oli keitetty hilloksi. Survosta sen olla pitää! Onneksi meillä on noita sokerin ystäviä. Hyvin on sokeriteollisuus saanut lobattua. En käsitä, mihin marjojen pakastuksessa tarvitaan sokeria. Onko joku joskus nähnyt pakastettua mansikkaa, joka ei olisi muhjua sulatuksen jälkeen?

Viikonloppu on mennyt luomunaudanlihalla (perjantaina oli siikaa). Ehkä se on placebovaikutus, mutta liha tuntui huomattavasti normilihoja laadukkaammalta, vaikka ostinkin vain jauhelihaa ja suikalepaistia (muita ei ollut). Eikä edes ällötä. Kohta meillä syödään vain luomua ;)