Sain luettua Omnivore's dilemman. Eniten ehkä inspiroi keskimmäinen osa, ruohokeskeinen eläintenkasvatuskulttuuri vs. Big Organic eli luomuteollisuus, jonka mielestä on OK lennättää ties mitä kasviksia ympäri maapallon tai syöttää samaa teollisuushuttua kunhan se on vain tehty luomumaissista ja luomusoijasta. Viimeinen osa, jossa kirjailija kokeili ruoan hankkimista itse metsästämällä, keräämällä ja kasvattamalla oli myös mielenkiintoinen. Itse metsästämällä lihansyöntikin tuntuu oikeutetummalta, omasta saaliista muistaa olla kiitollinen. Lihansyönti on kuitenkin luonnon kiertokulkua, mutta teollisuusmittakaavainen eläinten tehokasvatus ja -teurastus ei ehkä enää niinkään.

Seuraavana listalla on sitten mainitsemani Läsnäolon voima ja Hormoniharmonia. Läsnäolon voima on mukavaa luettavaa, en tosin millään malttaisi pitää suositeltuja tuumaustaukoja. Hormoniharmonia taas on tiivis tietopaketti, josta toivoisin vähän vähemmän luettelomaista otetta. Tietoa tulee niin paljon, että taukoja on pakko pitää. Enkä välttämättä pidä tiukasti ruokailutottumuksia ohjaavasta sävystä.

Hormoniharmonialla on  myös hieman luulotautisuutta lietsova vaikutus. Sormeni ovat nyt jo kuukausia olleet aamuisin turvoksissa. Kun olokin on välillä vetämätön, aloin epäillä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Painoakin on tullut lisää (mutta olen minä syönytkin, että sikäli en ole hämmästynyt). Ehkäpä onnistun poimimaan kirjasta sopivat eväät oman ruokavalion rukkaamiseen.

Kesän läheisyys on tosiaan tuonut mukanaan pienen hädän: vaatteet piukottavat taas, ja niihin PITÄÄ mahtua! Että ruokavaliota siistimmäksi ja kuntoilu määrätietoisemmaksi. Koska kunto ei vieläkään ole ihan siellä missä luuliin sen olevan, otin tänään kuntosalitreenin päätteeksi pienen tabata-session crosstrainerilla: 5 minuuttia, jossa 10 sykliä: 10 sekuntia kovaa, 20 hiljempaa. Oli tehokas :)