Perjantain kevennys meni oikein hyvin, mutta viikonloppu ei. Leipää tuli syötyä enemmän kuin laki sallii, tai varmasti Suomen Viralliset Ravintosuositukset nyt iloitsevat, ja leipäkin oli enimmäkseen itsetehtyä ruisleipää. Olo oli kuitenkin paha pitkälle maanantaille, ja valitsin jälleen munakasaamiaisen. Eilen meillä oli yritysvierailu ja tarjottu lounas, ja pitikö senkin kanssa sitten vielä ottaa leipää? Piti tietenkin. Mikä ihme siinä leivässä oikein on. Lounas oli jo ilman sitäkin tosi runsas, ja olo siis paha.

Tämä on nyt kolmas viikkoni Turbulence Trainingia, siirryin jo kahden viikon jälkeen keskitasoiseen ohjelmaan, ja tätä saattaa olla ohjelmassa neljä viikkoa. Vähän kyllä tuntuu siltä, että siirryn seuraavalle tasolle jo kahden viikon päästä. Uusi ohjelma on pitempi, ja setit koostuvat kolmesta sarjasta, eikä vain kahdesta. Nyt on taas lihakset sopivan kipeinä. Intervallit ovat aina yhtä kauheita, mutta niin pitääkin ;) Rentoutusliikunta on sitten asia erikseen.

Vaikka uhosinkin viikonlopun lepääväni, kävin sunnuntaina reilun puolen tunnin rullaluistelulenkillä. Silkkaa lepoa se kyllä oli, yritin vähän intervalleja, mutta en jaksa mennä ihan kamalan kovaa, enkä osaa mennä erityisen hiljaa.

Ajattelin työkaverin kanssa ottaa yksityisen Transformation Challengen, eli muutoshaasteen (kuulostaapa typerältä suomeksi). Sekä Fit Yummy Mummy että Turbulence Training -ohjaajat pitävät pari kertaa vuodessa 12 viikon haasteohjelman, jossa alkuun kirjoitetaan essee tavoitteista ja otetaan kuvat ja mitat lähtötilanteesta. Kaksitoista viikkoa painetaan sitten täysillä jompaa kumpaa ohjelmaa ja opetellaan syömään laadukasta ruokaa riittävän vähän, ja lopuksi kirjoitetaan uusi essee ja otetaan valokuvat ja mitat. Tietysti jos tämän tekee ihan keskenään, niin ei kilpailua tule eikä kukaan anna palkintoa, mutta jospa se rasvan väheneminen palkitsisi.