Jaarittelen jotain lämpimikseni, ettei blogi vallan viilene. Syöpöttely jatkui eiliseen saakka, jolloin mitta tuli täyteen seuraavia seikkoja:

-läskit kiristävät nahkaa
-vaatteet kiristävät läskejä
-ihosta pukkaa ties mitä näppyjä
-turvotustakin tuntuu riittävän
-mieli on paha ja tuuli huono, kun olo on epämukava ja syyllisyys kalvaa

Kaivoin sitten kiltisti Vitabotin tunnukset esiin ja aloin suunnitella syömisiä, ja päätin heittää jäähyväiset sokerille ja leivälle, noin enimmäkseen. Nälkä on kova, eli pitäisi keksiä jotain tekemistä, ettei tarvitsisi ihan koko aikaa miettiä että hei mahtuisko tuonne vielä murunen ja mitähän kaapissa vielä oli, ai vehnäjauhoja, nam.

Aikidoa on takana viisi kertaa. Aina treenien välissä mietin, että maksaako tämä nyt vaivan, mutta treenien jälkeen muistan että maksaa. Nyt on taas välipäivä, ja mietiskelen, että kyllä näille välipäiville tulee paljon hommaa lasten ja kotitöitten kanssa...

Mutta kyllä luulisin, että aikido kannattaa. Kohta uskallan mennä jo ihan tavallisiin treeneihin, joita on aamulla ja viikonloppunakin, eli silloin se ei enää kuormita arki-iltoja samalla lailla. Siellä on mukava kuunnella opettajan juttuja, ja harjoittelukin on kivaa, ja tulee hitusen venyteltyäkin.

Mutta on tämä kyllä. Ulkona kylmä hyytää luihin ja ytimiin, on pimeää ja kosteaa ja hiekkaista ja kuraista. Ostin uuden takinkin, mutta edes se ei enää lämmitä. Talvikamppeita sitten vaan esiin, tuskin se talvi tänäkään vuonna merkittävästi tästä kylmenee. Ei ihme, että tekee mieli linnoittautua jääkaapin lähimaastoon.