Ajattelin, että jos lätiseminen edesauttaisi tavoitteiden saavuttamista. Sitten huomasin, etten ole asettanut tavoitteita. Koska kuuta voi aina tavoitella, niin kevään tavoite on toukokuussa painaa kuusikymmentä kaksi kiloa, ei enempää, ja siinä painossa on sitten vastedeskin hyvä pysyä. Tänään vaaka osoitti enemmän kuin perjantaina, ja syy on ihan helppo nähdä, jos viikonloppuuni voisi kurkistaa, mutta katsotaan nyt vain eteenpäin. Välitavoitteet ovat sitten 66 kiloa helmikuussa ja 64 kiloa huhtikuussa. Helppoa kuin heinänteko, n'est-ce pas?

Jos viime viikko ei ihan täysin sokerittomana mennytkään, niin en ainakaan ostanut sokeria, ja tämä viikko kyllä menee. Sitten lisää vihreyttä lautaselle niin hyvä tulee. Ja rasvaa vähemmälle.

Perjantaina jää sali väliin, kun pitää huoltaa hampaita. Onneksi ohjelma on sellainen, että se toteutuu kotonakin, vaikka kuntosali on jo ahkerammassa käytössä jossain ihan muualla. Ikävä kyllä kotikuntosalin menetyksessä kovin pala on siinä, ettei kuntoilu enää muistu mieleen. Mutta edut ovat kyllä huomattavat, sitä ei voi kiistää.