No, paluu salille taisi käsittää kaksi tai kolme kertaa viime vuoden puolella. Mutta onneksi aikaa riittää aina, ja tällä viikolla jatkan treenirutiinia. Näin tammikuun kunniaksi otan käyttöön mullistavan uutuuden, herätyskellon. Syksy meni ihan mukavasti nahkavekkarien voimin, mutta nyt aikaistetaan aikataulua. Toistaiseksi herätykset siirtyvät aamu aamulta viisi minuuttia aikaisemmiksi.

Joulu meni siinä missä muillakin, kinkku ja suklaa maittoivat jo vähän säälittävyyksiin asti, lasten piparitkin katosivat äidin parempiin suihin pikkuhiljaa. Salaa syöminen on kyllä nolointa mitä tiedän, ja siitä pitää tulla loppu. Hyvänä puolena oli raitis loppuvuosi (viime vuoden loppu), eli alkoholista ei tullut lisäenergiaa. Olin suunnitellut, että uuden vuoden kunniaksi voisin nauttia lasillisen kuohuvaa - no, olihan sitä, mutta koska puoliso aloitti tipattoman tammikuun, oli tuo kuohuva olutta, ja sitä siis lasillinen. Minähän en yksinäni juo, joten tipattomana mennään hyvin pitkälti tämäkin kuukausi, ja sittenkin ajattelin rajoittaa pääosin yhteen ja erityistilanteissa kahteen alkoholiannokseen. Pöperöä päätä ei tule ikävä.

Tammikuun tavoitteena lopettaa sokerinsyönti ja lisätä tuoreitten vihannesten käyttöä. Helmikuussa sitten rankemmalla kädellä annoskokojen kimppuun.