Tänään en nauttinut kypsennettyä ruokaa laisinkaan! En varsinaisesti päättänyt sitä aamulla, mutta kun ei kaapissa ollut mitään evästä, laadin lounaaksi raakasalaatin punakaalista, punakaalista, porkkanasta, tomaatista ja casheweista sekä avokadosta. Aamulla söin tapani mukaan raakapuuron ja smoothien ja välipalaksi kuivahedelmiä ja pähkinöitä. Aikidon jälkeen ei ollut kova nälkä, joten söin vähän kukkakaalia, pähkinöitä ja kiivin. Sekä vehnänorasjauhetta veteen sekoitettuna. Täysin raakaahan tämä nyt ei ole koska ensinnäkin cashewit kuumennetaan kuoren irrottamiseksi ja lisäksi söin kuivattua omenaa, joka oli niin rapeaa, että en usko, että se olisi vain kuivattu. Ja viimeinen niitti oli tietysti teen juominen. Olo on hyvä ja lämmin, eikä lainkaan nälkäinen, vaikka ruokamäärä nyt tuntuukin hieman vähäisemmältä. Ehkä huomenna uudestaan? Ehkä vähän raaemmin? 

Tänään oli myös hartaasti odottamani osteopaatin tapaaminen. Hän arveli, että alaselkävaivani on pahentunut raskauksien ja imetyksien myötä, koska maidonerityksestä huolehtiva prolaktiinihormoni löysyttää niveliä ja sidekudoksia - jotta lantio sitten synnytyksessä joustaisi riittävästi. Eikä kantoliinailukaan tällä notkoselällä mitenkään erityisen hyvä idea ole ollut.

Ja sitten vain hoitopöydälle ja alaselkää käsittelemään. Oikea puoli oli kireä kuin viulunkieli ja nytkähtelin hoitajan käsien alla, kun suojarefleksit yrittivät pitää lihakset kireällä kuten aina ennenkin. Vasen puoli oli hyvä ja pehmoinen. Hoidon aikana selvästi tuntui, että kireys helpotti. Hieronnalta se tuntui, mutta hieroja ei ole koskaan käsitellyt alaselkääni. Sitten kokeiltiin vielä lonkkanivelien liikkuvuutta. Vasen puoli liikkui normaalisti, mutta oikealla SI-nivel oli tiukka eikä päästänyt jalkaa kiertymään. Hiukan se kuulemma aukesi käsittelyllä. Nyt sain kotiin jumppaohjeet, kahta eri liikettä kolmasti viikossa kahdeksan viikon ajan, ja sitten otan yhteyttä ja jutellaan, jos en halua tulla hoitoon.

Ikävämpi juttu oli se, että osteopaatti kielsi kobra-asanan ja muutenkin varoitteli taaksetaivutuksista. Jumpan tehtävänä olisi saada syviä selkälihaksia tukemaan yliliikkuvaa alinta niveltä niin, että notko vähenisi, ja taaksetaivutus taas voimistaa notkoa. Toisella liikkellä pitäisi saada SI-niveleen liikettä.

Aikidossa en huomannut selän olevan mitenkään erilainen kuin ennen. Nyt oikeaa lonkkaa jotenkin kolottaa, tuntuu, että pitäisi istua lonkat suorempina, mutta miten? En saa kuulemma aloittaa jumppaakaan vielä pariin päivään ja kun niin tekisi mieli...

Niin ja kas, joogan kolmekymmentä päivää täyttyivät jo eilen! Onneksi olkoon minulle, tuntuu, että joogasta on tullut ihana aamuvenyttelytapa. Haasteen ansiosta minulla on nyt paljon vaihtelevia liikkeitä, joita voin kokeilla. Jostain syystä olen nyt innostunut trikonasanasta, erityisesti siitä kiertyvästä muodosta. Muutenkin kaikki kiertovenytykset ovat ihania. Ihme homma, johan olen vuosia haaveillut, miten ihana olisi joogata aamuisin - ja mikä sen muka on estänyt?