Roinanraivausmittari on nytkähtänyt eteenpäin, kiitos puolison, joka myi Wii Rockbandin. Itse teen töitä niska limassa että saan tavaraa ulos, ja hän tuosta noin vain saa puolet siitä, mihin minulla on mennyt viikko, ja saa vielä rahaakin siitä :) Mutta nyt on kivaa kun rummut eivät enää nökötä olohuoneen nurkassa eikä säilytyslaatikko vie tilaa vaatehuoneessa. Kohta sinne mahtuu kävelemään - sinne vaatehuoneeseen siis.

Itse otin ompelukoneen esiin ja korjasin muutaman kierrätykseen lähtevän lastenvaatteen. Sitten löysin kaksi vanhaa villahametta ja päätin tehdä niistä lapsille villahousut. Löysin fleecehousujen kaavan ja piirsin sen, ja sitten iski epäusko: nämä on ihan liian isot. En toki halua tehdä liian naftejakaan, koska housut saavat luvan mahtua vielä ensi talvenakin. Niinpä piti kaivaa esiin vanhaa joustosamettia ja tehdä tyttärelle koehousut. Väljäthän ne ovat, mutta luulen, että koko on ihan oikea. Nyt kysymys onkin enää siitä, riittääkö kangas. Ehkä joudun vähän kaventamaan housuja, kyllä se villa sitten joustaa.

Sitten jatkojalostin vielä keittiökaapista tyhjentämäni ikivanhat kuivat pavut ja tein niistä lämpöpussin harteille. Ja kun papuja jäi vielä, tein lapsille hernepussit. En tiedä, mihin he ehtivät ne jo piilottaa. Luulen, että vielä muutama hernepussi pitää tekaista, ja sitten miettiä, että mitäs näillä nyt sitten tehtiinkään.

Vanha turvaistuin on nyt pesty ja siistitty, ja huomenna se lähtee myyntiin valtavan vaatekassillisen kanssa. Jes, vihdoinkin jotain tuottavaa!