Nyt ahdistaa. Blogeista ja kirjoista tunkee tietoa jotenkin ihan liikaa ja pääni keksii liikaa asioita. En ehdi käsitellä.

1) vihersmoothiet. Ei huvita. Tosin nyt ei oikein mikään ruoka huvita. Kamalia finnejä pukkaa, lieko vastaus jugurtin syöntiin. Maidon voisi jättää, mutta mitä tilalle? Ei pähkinää, ei ei ja ei. Metsästä löytäisi jo kivasti vihreää lautasellekin, mutta ääh. Ja lihakaan ei oikein nyt maistu. Olisiko paaston aika?

2) buddhalaisuus. Se mikä ensin tuntui selkeältä ei ole enää lainkaan selvää ja vaivuin epätoivoon. Mutta niinhän se aina menee: mitä enemmän tiedät, sen kipeämmin tiedät, mitä et tiedä. Mietin sitä, että olisiko oikeastaan hienoa antaa vain olla. Jos kaikki tavoittelisivat valaistumista ja unohtaisivat lisääntyä, väkimäärä vähenisi, ihmiset kuolisivat sukupuuttoon ja maapallo jatkaisi omaa kehitystään. Tulisi uusia rehevän kasvillisuuden kausia, metsät vajoaisivat soihin ja muodostaisivat uudet hiili- ja öljykentät - tulisi uusia elämänmuotoja. Tai ehkä vain kaikkein rauhallisimmat kuolisivat sukupuuttoon, ja tänne jäisi mellastamaan ja lisääntymään fundamentalistit ja ties mitkä. Ja miksi se olisi niin paha. Pitääkö luontoa suojella? Kyllä maapallo tämän kaiken myllertää joksikin muuksi sitten joskus, ja viimeistään aurinko laajetessaan miljardien vuosien päästä nielaisee maan. Mitä sitä murehtimaan. Mutta buddhalaisuus korostaa myötätuntoa muita kohtaan, pitäisikö kuitenkin tehdä töitä, että ihmiskunta voisi jatkaa elämäänsä tällä pallolla? 

3) ruoka ylipäätään. En enää tiedä mitä söisi. Onneksi on Omnivore's dilemma, se lohduttaa. Kaikki painivat samojen ongelmien kanssa. Nyt kilpailevat koulukunnat ovat paleovalio, vegaaniruokavalio ja raakaruokavalio. Raakaruokaa syövät hehkuttavat valintansa erinomaisuutta. Oma kokemus ei ollut mullistava, tosin se oli lyhyt. Luin yhden asiallisen oloisen tutkimuksen muistaakseni Stumptuousin kautta, jossa oli havaittu, että ravintoaineet imeytyvät paremmin kypsennetystä ruoasta. Hmm. Buddhalaisuus, ympäristötietoisuus, oma ajatus eläinten hyvinvoinnista tukisivat veganismia, mutta en halua olla isti. Ja paleo - en vain pysty kuvittelemaan syöväni lihaa aamupalaksi. Muuten paleoruokavalio olisi varmasti helppo ja hyvä ja normaali - vegellä on vaikeaa ja pitää selitellä ympäristölle. Ja raa'an osuutta voi aina kasvattaa, se tekee hyvää.

Ehkä sitä paastoa voisi kokeilla. Aloitan lyhytkokeilun heti, huomenna lupauduin lounasseuraksi mutta mietin voisiko sen muuttaa joksikin muuksi.