Juhannussiivous on tänään saanut uuden määritelmän. On juhannus, ja minä siivoan. Sain ties minkä siivouspaarman pureman aamulla ja siivosin lasten kanssa heidän huoneensa, imuroin koko yläkerran ja sitten pesin parvekkeen ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen. Partsi ei ole meillä suursuosikkipaikka, osin siksi, että se on yläkerrassa ja alakerrassa on piha, ja osin siksi että se vaan on niin ankea.

Kuskasin puolison fillarin, sen, jonka huolto jäi puolitiehen, koska eräs namiskuukkeli hukkui, pyöräsuojaan odottamaan loppusijoitustaan (kyllä se tulee, älkää huoliko! Tavaran pitää kiertää!) Heitin kaiken epäilyttävän roskiin. Kiinnitin parvekelaatikoiden telineet ja asensin laatikot niihin. Ei mikään kaunis asennus. Joku Mies(tm) on taas suunnitellut tämän parvekkeen, se on yhtä infernoa. Kaiteisiin ei saa kukkalaatikkoa (lasikaide, metallikehys + pyöreä ylätanko). Lattia on möykkyistä sekundabetonia. Parveke on kahdelta sivulta auki siten, että sinne pääsee mahdollisimman tehokkaasti pölyä, koivunsiemeniä, siitepölyä ja sen sellaista. Lattia on ö-luokan betonia, johon kaikki edellämainittu tarraa kuin takiainen. Painepesurilla voisi irrota lian ja hieman ylimääräistäkin. Lasiset parvekekaiteet jatkuvat näppärästi parveketason alapuolelle siten, että niitä ei saa kokonaan puhtaiksi millään. Ja kaiken kruunuksi parveketta korostaa (rumanvärinen) lasiseinämä, joka jatkuu alas pihalle, ja jota ei myöskään saa koskaan kokonaan puhtaaksi. Ai niin, ja yhdessä nurkassa on tukipilari siten, että sen takaa ei lasinpesu myöskään onnistu. Uikun ruikun.

Mutta nyt parveke on niin puhdas kuin sen saa, laatikot odottavat kukkia ja kaksi vuotta sitten ostettu säleikkö viiniköynnöstä. Ehkä kasvit saa edukkaasti nyt juhannuksen jälkeen. Ai niin, paitsi että lähden maanantaina huvittelemaan...Mutta ensi viikonloppuna sitten on aikaa.

Puoliso teki ihanan ruoan meille, uusia perunoita, naudan ulkofilettä uunissa, punaviinikastiketta ja salaattia. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihanaa. Sitten saunoimme ja vilvoittelimme puhtaalla parvekkeella. Iltapalaksi teimme vohveleita ja nyt lapset ovat puhtaissa huoneissaan puhtaiden lakanoiden välissä. Hiljaisuus vallitsee.

Entäpä eilinen, tuo suomalaisen juhannuksen pääpäivä? Sen vietimme Särkänniemessä hurvittelemassa. Väkeä riitti juhannuksenakin, mutta melko vähällä jonottelulla taisimme päästä. Tornadoon pääsi kerrankin jonottamatta, ja ajelimme sillä puolison kanssa kumpainenkin pari kertaa yksinämme. Lapsia ei vielä voi jättää yksin odottelemaan, saati ottaa mukaan. Mutta jonain päivänä pääsemme Tornadoon koko porukka, siitä tulee hienoa <3 

Huvittelun jälkeen söimme valkoviinissä haudutettua kuhaa haudutusliemestä keitetyssä voikastikkeessa, nam!

En tiedä, miten paluu arkeen tästä juhlasta tulee sujumaan...