En tiedä liittyykö tämä alamäki kuukautiskiertoon vai muuten vaan repsottaa. Joka tapauksessa viime viikon söin ihan järjettömästi enkä päässyt treenaamaan, kun hoidin sairaita lapsia kotona. Ja lopulta ei sitten edes huvittanut. Lauantaina kävin uimassa sentään ja sitten murehdin aiheuttamaani autovauriota. Vaa'alle huomenna ja lauantaina mittanauhalle, toivotaan että tästä pääsee taas jatkamaan.

Tämä aamu kyllä ilahdutti. Laahauduin salille väsyneenä ja synkeänä, mutta palasin virkeänä ja iloisena. Oli vielä se puoli treenistä, josta pidän vähemmän, mutta ei se mitään haitannut. Torstaina sitten taas! Päätin olla sittenkään muuttamatta ohjelmaa juuri mihinkään suuntaan, koska uusi ohjelma ei nyt sytytä, ja motivaatio on muutenkin alhaalla. Parempi tehdä jotain, vaikkeivät tulokset nyt sitten maksimaalisia olisikaan, kuin tehdä jotain, joka sitten johtaa velttoiluun. Ensi kuussa uusi yritys. Tai no, ensi kuussa on tietysti sitten taas samat ongelmat...Mutta ensi kuussa saa varmaan taas syötyä salaattia jäätymättä kuoliaaksi :P